tüfa ta k, verbo

kasta –

vt

esp. gastar.

Rume gülamtukefi chumgechi refalte kastayawnoal ko ka pelon. ‘Le aconsejó mucho sobre cómo no malgastar agua y luz.’ [MPZL]


iney indicativo condicional imperativo
iñche kastan kastali kastachi
eymi kastaymi kastalmi kastage
fey kastay kastale kastape
iñchiw kastayu kastaliyu kastayu
eymu kastaymu kastalmu kastamu
feyegu kastaygu kastale egu kastape egu
iñchiñ kasta kastaliyiñ kasta
eymün kastaymün kastalmün kastamün
feyegün kastaygün kastale egün kastape egün

Comparte esto: